Hoidon ohjaus

Lääkehoidon periaatteet
  • Astmaa sairastavan tulee tunnistaa hänelle määrätyt lääkkeet ja ymmärtää niiden käyttöaiheet
    • Pyydä asiakasta tarvittaessa ottamaan inhalaattorit mukaan vastaanotolle tunnistamisen helpottamiseksi
    • Astmaoireiden väheneminen tai poistuminen ei tarkoita, että lääkityksen voi lopettaa. Päätöksen lääkityksen muutoksesta tekee aina lääkäri.
  • Säännöllisesti käytettävä (hoitava) lääke
    • Lievittää tulehdusta
    • Vaikutus voi alkaa viiveellä, vasta noin 1kk käytön aloittamisesta
    • Vaikutus valmisteesta riippuen n. 12h – 24 h
  • Tarvittaessa otettavan avaavan oirelääkkeen käyttö
    • Käytetään oireiden ilmaantuessa
    • Jos avaavaa oirelääkettä tarvitaan useita kertoja viikossa tai jatkuvasti, tulee hakeutua seurantakäynnille
    • Vaikutus alkaa nopeasti ja kestää muutamia tunteja

Lääkkeenottotekniikka

  • Opasta lääkkeenottotekniikka kaikista astmaa sairastavalle määrätyistä inhalaattoreista
    • Jos mahdollista, käytä aina demolaitteita
    • Mikäli potilaalle on määrätty ponnekaasuinhalaattori, varmista onko tarvetta käyttää tilanjatketta
    • Lääkesivustolta löydät inhalaatiovideot eri laitteille
  • Liitännäissairaudet:
    • Varmista että astmaa sairastava ymmärtää ja osaa käyttää hänelle määrättyjä lääkkeitä, esimerkiksi nenäsumutteita.

Suun hoito-ohje

  • Astmalääkkeet sisältävät glukokortikoidia, joka säännöllisesti käytettynä voi aiheuttaa suun haittoja (äänen käheys, kurkkukipu, suun sammas, kariesriski).
  • Astmaa sairastavan tulisi saada kirjallinen suunhoito-ohje, joka tulee käydä läpi potilaan kanssa.
    • Hampaat harjataan ennen lääkkeen ottamista
    • Huuhdotaan suu ja nielu vedellä hyvin lääkkeenoton jälkeen
    • Vettä ei niellä vaan syljetään pois
Astmaoireiden arviointi

Astman hoitotasapainon mittarina astmaa sairastava voi käyttää astmatestiä

 

 

  • Astmatestin voi tehdä osoitteessa hengitys.fi.
  • PEF: Jos oireet vaikeutuvat, mittaa PEF-arvo

Astmaa sairastavan tulisi tunnistaa astman oireet ja niiden muutokset

  • yskä
  • limaisuus
  • hengenahdistus
  • aamu- ja yöoireet

Huomioi oireiden muutokset eri vuorokauden aikoina ja eri vuodenaikoina. Tyypillisesti oireet aiheutuvat hengitystieinfektiosta, mutta taustalla voi olla myös allergia tai altistuminen muille astmaa pahentaville tekijöille.

Astman hoidossa pyritään hyvään oireiden hallintaan
Oireet Hyvä hallinta Kohtalainen hallinta Huono hallinta
Päiväaikaiset oireet ≤ 2 krt vkossa, mieluiten ei lainkaan. Hyvän hallinnan taso saavuttamatta yhdessäkin kohdassa Hyvän hallinnan taso saavuttamatta kolmessa tai useammassa kohdassa
Työn tai harrastusten rajoitteet Ei lainkaan
Yöoireet Ei lainkaan
Kohtauslääkkeen tarve ≤ 2 krt vkossa, mieluiten ei lainkaan.

Lähde: Käypä hoito

Astmaa pahentavia tekijöitä
  • Pahentavat tekijät vaikuttavat yksilöllisesti
    • virusinfektiot
    • allergeenit
    • pölyt, käryt, hajut (myös ulkoilman saasteet ja yhdyskuntailman pienhiukkaset voivat pahentaa astmaa)
    • kylmä ilma
    • lääkehoidon laiminlyönti

Jos fyysinen rasitus aiheuttaa astmaoireita, ei astma todennäköisesti ole hoitotasapainossa tai taustalla voi olla muita oireita aiheuttavia tekijöitä.

Astmaa sairastavan on hyvä tunnistaa omat astmaa pahentavat tekijänsä. Täydellinen välttäminen ei kuitenkaan ole tarpeellista, jos astma on hyvässä hoitotasapainossa.

Pahenemisvaiheen hoito
  • Varmista, että astmaa sairastava tunnistaa pahenemisvaiheen:
    • Oireet lisääntyvät ja rasituksen sieto heikkenee
    • Avaavan lääkkeen tarve lisääntyy
    • PEF-arvo laskee
  • Käy läpi pahenemisvaiheen omahoito potilaan kanssa:
  • Pahenemisvaiheiden riskitekijöitä
    • Aiemmat pahenemisvaiheet
    • Huono oirehallinta
    • Huono inhalaatiotekniikka, huono sitoutuminen ICS-hoitoon, runsas oirelääkkeen tarve
    • Altisteet: tupakointi tai tukansavulle altistuminen, merkittävä allergeenialtistus, hengitysilman epäpuhtaudet
    • Liitännäissairaudet: lihavuus, krooninen rinosinuiitti
Omahoito

Liikunta ja painonhallinta

  • Keuhkojen toimintaa ylläpitävä tai parantava liikunta on tärkeää astmaa sairastavalle.
  • Fyysisillä harjoitteilla, arkiaktiivisuudella ja hyvällä yleiskunnolla on suotuisa vaikutus astma sairastavan elämänlaatuun ja oireiden määrään.
  • Liikuntaa monipuolisesti, säännöllisesti ja ympäri vuoden, mikä parantaa sydän- ja hengityselimistön toimintaa.

Varmista, että potilas on motivoitunut liikunnan toteuttamiseen. Rasitusoireet kertovat puutteellisesta astman hallinnasta, vaikka potilas olisi muuten oireeton. Lue lisää Omahoito-osiosta.

Liikunta auttaa myös painonhallinnassa. Astmaa sairastava jonka BMI on yli 30, voi joutua helpommin sairaalahoitoon astman takia. Ylipaino lisää oireiden määrään ja pienentää keuhkojen tilavuutta rintaontelossa.

Savuttomuus ja tupakansavulle altistuminen

Tupakointi voi pahentaa astmaoireita ja vaikuttaa käytettyjen lääkkeiden tehoon. Kysy aina potilaan tupakoinnista ja tupakansavulle altistumisesta. Tupakointi ja tupakansavulle altistuminen vaikuttaa merkittävästi astmaa sairastavan terveyteen:

  • terveyspalveluiden käyttö lisääntyy
  • sairaalahoidon tarve on suurempi astman takia
  • keuhkojen toiminta heikkenee
  • astman hoitotasapaino heikkenee
  • liitännäissairaudet ja tupakoinnista johtuvat sairaudet lisääntyvät
  • lääkkeiden tarve kasvaa.

Jos astmaa sairastava altistuu tupakansavulle tai tupakoi, tulee tupakointiin puuttua. Savuttomuutta tulee tulee tukea käytettävissä olevin keinoin. Lue lisää omahoito-osasta.

Rokotukset

Astmaatikolle suositeltavia rokotuksia ovat

  • Influenssarokotus vuosittain
  • Pneumokokkirokotus
  • COVID-19 rokotus

Liman irroitus

Liman irroitus voi tapahtua pullopuhalluksen avulla. Ohjeet pulloon puhalluksen toteuttamisesta voi tulostaa asiakkaalle tästä.

Seurantakäynnit
  • Varmista seurantakäynnit 3-4kk ja 6 kk (B-lausunto) lääkehoidon aloituksen jälkeen.
  • Säännöllisesti lääkettä käyttävän tulee tehdä vuosittain seurantakäynti (hoitaja tai lääkäri paikallisen työnjaon mukaan, jos astman hallinta on hyvä)
  • 3-5 vuoden välein lääkärin vastaanotto
  • Seurantakäynnille valmistautuminen
    • PEF-seuranta ennen seurantakäyntiä (tarvittaessa opastus hoitajalla)
    • Astmatesti ennen vastaanotolle tuloa
    • Spirometria vuosittain, jos hoidossa on ongelmia. Muussa tapauksessa 3-5 vuoden välein.
  • Etävastaanotto
Reseptien uusinta

Olet poistumassa sivustolta.
Haluatko jatkaa?

Jatka