Diagnostiikka
Astma on yleinen pitkäaikaissairaus, jonka esiintyvyys on n. 10 % väestöstä. Astma voi puhjeta lapsuus-, aikuis- tai vanhuusiässä.
Astmadiagnoosi perustuu vaihtelevan tai lääkityksellä laukeavan keuhkoputkien ahtautumisen osoittamiseen astmaan sopivien oireiden yhteydessä.
Alle kouluikäisten lasten diagnosointi ja hoitovastuu on erikoissairaanhoidolla. Tarkista omat paikalliset käytännöt.
Astmaan viittaavat oireet
Huomioi, että astma voi oireilla monella tavalla:
- Oireiden vaihtelu: aamu-, ilta-, yöoireet, oireiden kohtausmaisuus
- Oireita voi pahentaa esimerkiksi rasitus, kylmä ilma, tai allergeenit
- Yskä voi olla myös kuivaa, keuhkoista voi erittyä kirkasta, vaaleaa limaa
- Pitkittyneet hengitystieinfektiot (toistuvat antibioottikuurit)
- Fyysisen suorituskyvyn lasku
- Hengitysvaikeus, rahina tai vinkuna etenkin uloshengityksessä
- Pitkään tupakoineilla oireet voivat viitata myös keuhkoahtaumatautiin
- Astmaan voi sairastua missä iässä tahansa
Riskitekijät
- Perinnöllinen alttius, astma ja atopia vanhemmilla tai sisaruksilla
- Allergia
- Äidin tupakointi raskausaikana, passiivinen tupakointi
- Tupakointi
- Ylipaino
- Refluksitauti
- Työssä tapahtuva altistuminen hengitettäville allergeeneille/ärsykkeille
Anamneesi
- Millaisia potilaan kokemat oireet ovat?
- Missä tilanteessa oireita ilmenee ja miten?
- Onko muihin sairauksiin viittaavia oireita (rintakipu, veriyskä, laihtuminen)?
- Perussairaudet? Kysy erityisesti allergiastatus, nenäpolyypit, krooninen nuha
- Yleisvointi
- Tupakointi
- Lääkitys
- Mitä lääkkeitä potilaalla on käytössä?
- Onko hengitystieoireisiin jo kokeiltu inhalaatiolääkitystä? Vaikutus?
- Altisteet: Työperäiset altisteet? Lemmikit?
- Sukuanamneesi
Status
- Keuhkojen auskultaatio, myös voimistettuna (normaalilöydös ei poissulje astmaa)
- Sydämen auskultaatio (turvotukset)
- Sydäntilanteen arviointi
- Kilpirauhanen
- Nielu
- Nenäkäytävät
- Hengitystiheys
- Yskiminen
- Pituus ja paino
- Tee tarvittaessa puhalluskoe vastaanotolla mikrospirometrilla (FEV1)
Keuhkofunktiotutkimukset:
Diagnostinen kahden viikon PEF-seuranta
- Varmista, että potilas saa ohjauksen PEF-seurannan toteuttamiseen. Ohjaa potilas tarvittaessa hoitajalle PEF-seurannan ohjaukseen.
- Kirjoita resepti keuhkoputkia avaavasta lääkkeestä seurantaa varten, esim.
- 2 vko avaavan lääkkeen kanssa: salbutamoli 0,2 mg 2 x 2 (tai terbutaliini 0,5 mg 2 x 2) aamuin illoin
- Spirometria bronkodilataatiokokeella
- Runsasoireiselle, obstruktiiviselle potilaalle harkitse diagnostista hoitokoetta
- Erikoissairaanhoidossa tarvittaessa:
- Metakolliinialtistuskoe, rasituskoe tai mannitolialtistuskoe
Muut tutkimukset:
- Rtg: Thx (ellei otettu 1-2 vuoden sisään), harkinnan mukaan NSO
- LAB:
- PVK + EOS, allergiastatus (lgE-pölyseula tai prick-perussarja)
- B-EOS ≥0.3*109 solua/l viittaa eosinofiiliseen tulehdusmekanismiin
- tarvittaessa La, CRP
Astman diagnostiset löydökset
Diagnoosiin riittää yksikin kuudesta löydöksestä, jos tutkimus on tehty luotettavasti ja potilaan oirekuva sopii astmaan:
| Tutkimus | Löydös | |
| Perusterveydenhuolto | Kahden viikon PEF-seuranta β2-agonistin kanssa. | Kolme kertaa vähintään 20%:n ja 60 l/min paranema ennen avaavaa lääkettä mitattuna aamu- ja ilta-arvojen välillä (vuorokausivaihtelu)
tai Kolme kertaa vähintään 15% ja 60l/min bronkodilataatiovaste. |
| Spirometria | Merkitsevä bronkodilataatiovaste: FEV1 tai FVC 12% ja 200ml paranema | |
| Diagnostinen hoitokoe |
|
|
| Tulehdusmekanismin selvittämiseksi allergiaselvittelyt (oireet ja herkistymisen tutkiminen)
Kaikilta potilailta veren eosinofiilimäärän mittaus |
|
|
| Erikoissairaanhoito | Metakolliinialtistuskoe, Juoksurasituskoe, Mannitolialtistukoe ja EVH -testi | |
Lähde: Astman käypä hoito, Duodecim 2022
Runsasoireinen potilas
- Oireiselle potilaalle voidaan tehdä diagnostinen 8-12 viikon hoitokoe inhalaatiokortikosteroidilla (keskisuuri annos, voidaan liittää myös pitkavaikutteinen avaava lääke). Akuutissa pahenemisvaiheessa tarvitaan lisäksi lyhyt kortikosteroiditablettikuuri (prednisolon 20-40mg, 5-7 pv)
- Löydös on astmalle diagnostinen, jos oireet lievittyvät ja todetaan selkeä keuhkofunktion paraneminen eli spirometriassa FEV1 suurenee vähintään 15 % ja 200 ml, tai keskimääräinen PEF-arvo, jota verrataan 3–5 päivän jaksolta alussa ja hoidon jälkeen, suurenee vähintään 20 % ja 60 l/min.PEF-seuranta aloitetaan samanaikaisesti hoidon kanssa. Jos PEF-tai spirometria arvot eivät parane hoidon aikana, tulos puhuu astmaa vastaan mutta ei sulje sitä pois.
- Diagnostiset tutkimukset voidaan uusia hoitavan lääkkeen 4 viikon lääketauon jälkeen. Jos potilas oireilee selvästi jo lyhyemmän lääketauon jälkeen, voi tutkimukset uusia ja mahdolliseen astmalöydökseen voi luottaa.
Erotusdiagnostiikka
- Tärkeintä on arvioida ovatko oireet keuhkoputkiperäisiä ja astmalle tyypillisiä
- Erotusdiagnostiikka tärkeää myös astmaa sairastavan hengitystieoireita arvioitaessa
- Keuhkoahtaumatauti
- Pitkittyneet hengitystieinfektiot
- Krooninen nuha ja nenän sivuontelotulehdukset,
- Refluksitauti, sydän- ja verisuonisairaudet, keuhkoembolisaatio, keuhkokasvaimet,
- Kurkunpään toiminnallinen ahtautuminen, toiminnalliset hengityshäiriöt,
- Suurten ilmateiden kasaanpainumistaipumus (EDAC ja trakeobronkomalasia)
- Bronkiektasiat
- Tarvittaessa tutkimukset erikoissairaanhoidossa
Ammattiastma tai työn pahentama astma
Milloin erikoissairaanhoidon selvittelyyn?
- Diagnoosia ei saada varmistetuksi
- Nykyoireisto ei selity astmaoireilla ja oireiden aiheuttaja on epäselvä
- Työkykyarvio tai epäily ammattiastmasta
- Vaikea pahenemisvaihe
- Siedätyshoitoarvio
- Astmaa ei saada riittävästi hallintaan tason 3 lääkityksellä
- FEV1 huononee merkittävästi
- Raskaana olevan astmaoireiden merkittävä hankaloituminen
- Lähetteen sisältö:
- Perusterveydenhuollossa tehdyt tutkimukset ja niiden tulokset
- Esitiedot ja status
- Annettu hoito ja hoitovaste
- Milloin inhalaatiotekniikan tarkastus on suoritettu
- Tieto tupakoinnista ja askivuosista
Astmaepäilyn selvittely ja hoidon aloitus
