Hoidon aloitus
Varmista, että oirekuva vastaa astmaa ja potilaan astmakriteerit täyttyvät.
Tyypilliset astmatutkimukset ja astmalle positiiviset löydökset:
Diagnoosiin riittää yksi löydös, jos tutkimus on tehty luotettavasti.
Motivoi astmaatikko säännölliseen hoitoon
- Hoidon tavoite on oireettomuus, keuhkojen normaali toiminta ja pahenemisvaiheiden estäminen, ehkäistä invalidisoitumista, työkyvyttömyyttä ja kuolemia.
- Oireiden vaihtelu eri vuodenaikoina ja vuorokauden aikoina on tyypillistä astmalle
- Oireettomuus ei ole syy lopettaa hoitoa
- Huomioi hoidon eri osa-alueet:
- Lääkehoito
- Säännöllisesti inhaloitava glukokortikoidi
- Tarvittaessa otettava lyhytvaikutteinen avaava oirelääke
- Omahoito, josta potilas vastaa itse
- Seurantakäynnit
- Säännöllisesti lääkettä käyttävän tulee käydä vuosittain seurantakäynnillä. Jos astman hallinta on hyvä, voidaan käynnit järjestää paikallisen työnjaon mukaisesti joko hengityshoitajalle tai lääkärille. Lääkärillä tulee käydä kuitenkin 3-5 vuoden välein.
- Jos astma ei ole hallinnassa tai toistuvia pahenemisvaiheita, tulee seurantakäynti varata aikaisemmin
- Potilaan vastuu varata seurantakäynti hoitajalle/lääkärille
- Lääkehoito
| Kuvaus | Lieviä astmaoireita max 2 kk ilman pahenemisvaiheita.
Jos astman hallinta on ollut hyvä pitkään tason 2 lääkityksellä Ei astman aloitushoito |
Astman hoitoon tarvitaan säännöllinen lääkehoito ympärivuotisesti tai jaksoittain (esim. siitepölykaudella)
Lääkitystä säädellään taudin hallinnan mukaan. Uuden astman hoito aloitetaan pääsääntöisesti tasolta 2. Aloita tasolta 3, jos runsaat astmaoireet, hankala obstruktio tai huonon ICS vasteen ennusmerkkejä (esim. tupakointi, ylipaino). |
Vaikeahoitoinen tai vaikea astma
Tarvitaan ESH:n tutkimuksia ja hoitoja. |
|
|---|---|---|---|---|
| Lääkitystaso |
1
Tarvittaessa jaksoittainen pieni annos ICS infektoiden yhteydessä tai siitepölykaudella |
2 Pieni (keskisuuri) annos ICS |
3 Pieni- tai keskisuuri annos ICS ja lisäksi yksi tai useampi lisälääke tai tehostus
Arvioi vaste ja tarve. Jos astman hallinta huono → ESH lähete |
4 Käytetään tason 3 lääkkeistä niitä, joista hyötyä ilman merkittäviä haittoja. Vaikeahoitoisen astman systemaattinen selvittely ja vaikean astman varmistuessa endotyypin mukaan
|
| Harkitse siedätyshoitoa, jos allerginen nuha | ||||
| Tarvittaessa otettava oirelääke |
Kaikilla astmaa sairastavilla tulee olla nopeavaikutteinen oirelääke. Nopeavaikutteinen beeta2-agonisti, jonka rinnalle tai sijaan voi kokeilla lyhytvaikutteista antikolienergiä. ICS+formoteroli yhdistelmä, jos se myös säännöllisenä hoitona |
|||
ICS-inhaloitava kortikosteroidi; LABA-pitkävaikutteinen β-2 agonisti; LAMA-pitkävaikutteinen antikolinergi; LTRA-leukotrieenireseptoriantagonisti
Lähde: mukaillen Astman Käypä hoito 2022. Duodecim.
- Hoidon onnistumisen kannalta on tärkeää, että potilas osaa käyttää inhalaattoriaan oikein
- Ensisijaisesti tulisi käyttää jauheinhalaattoria (tai SoftMIst)-inhaleris) joilla on merkittävästi pienempi hiilijalanjäki kuin ponnekaasuaerosoleilla.
- Suurin osa lapsista ja vanhemmista henkilöistä pystyy käyttämään jauheinhalaattoria keuhkosairaudestaan huolimatta. Jos jauheinhalaatorin käyttö ei onnistu, käytetään ponnekaasuaerosolia ja tilanjatketta sekä tarvittaessa maskia ja avustajaa.
- Ponnekaasuaerosolia käytettäessä potilaan pitää osata laukaista laite sisäänhengityksen alussa
- Tilanjatkeen käyttö vähentää koordinaation tarvetta sekä suuhun ja nieluun jäävien suurien lääkepisaroiden määrää.
- Potilaalle on eduksi, jos samankaltaisella laitteella pystytään annostelemaan kaikki potilaan tarvitsemat inhalaatiolääkkeet
- Jauheinhalaattoreita voidaan käyttää 5-6 vuotiaasta alkaen, jos potilas hallitsee oikean hengitystekniikan ja inhalaatiovoima ja -kesto sen mahdollistavat (virtaus yli 60l/min tai nopean sisäänhengityksen kesto 1-2 sek)
- Inhaloitavat lääkevalmisteet
| Yleisemmät hoidon aloituksessa käytettävät ICS (ja ICS/LABA) valmisteet. | ||||||
| Lääkkeen nimi | Normaali hoitoannos (µg/vrk) | Valmisteen sisältämä kortikosteroidi | ||||
| Pieni annos | Keskisuuri annos | Vaikuttava aine | Yhdistelmävalmiste (LABA) | |||
| Beclomet® | 200-500 | >500-1000 | Beklometasoni | |||
| Aerobec®, Innovair® | 100-200 | >200-400 | Beklometasoni | Formoteroli | ||
| Budesonid®,Pulmicort® | 200-400 | >400-800 | Budenosidi | |||
| Bufomix®, Symbicort® | 160-320 | >320-640 | Budenosidi | Formoteroli | ||
| Relvar® |
92 | Flutikasonifuroaatti | Vilanteroli | |||
| Flixotide®, Flutiform®, | 100-250 | >250-500 | Flutikasonipropionaatti | |||
| Flutiform® | Formoteroli | |||||
| Salflumix®, Salmeson®, Salmetarol/Fluticason®, Salmex®, Seretide® | Salmeteroli | |||||
| Asmanex® | 200 | 400 | Mometasoni | |||
| Atectura® | 62,5 | 127,5 | Mometasonifuroaatti | Indakateroli (LABA) | ||
| Alvesco® | 80-160 | >160-320 | Siklesonidi | |||
Isoina ICS annoksina voidaan pitää keskisuurta annosta ylittäviä annokset. Suositellut maksimiannokset ovat valmistekohtaisia. Taulukko mukailtu Astman Käypä hoito 2022, Duodecim.
- Inhaloitavat kortikosteroidit voivat aiheuttaa
- paikallishaittoja (äänen käheys, kurkkukipu, suun sammas, kariesriski), suunhoito-ohje
- systeemisiä haittoja (mm. lisämunuaislama, luuston mineralisaatiohäiriöt)
- riski suurenee käytetyn annoskoon kasvaessa
- β-2 -agonistit saattava aiheuttaa alkuvaiheessa lievää lihasvapinaa ja sydämen tykytystä. Pitkävaikutteista β-2 -agonistia ei tule käyttää ainoana lääkkeenä astman hoitoon.
- Lyhyiden suun kautta otettavien kortikosteroidikuurien (OCS) haitat alkavat näkyä (luuston mineralisaatiohäiriöt, lisämunuaisen vajaatoiminta), kun kuureja on vuoden aikana yli 3 sekä lapsilla että aikuisilla.
- Suun kautta otettavien kortikosteroidikuurit ovat yhteydessä lisääntyneeseen riskiin saada osteoporoottinen murtuma, keuhkokuume, kardiovaskulaaritauti/aivoverenkiertohäiriö tai harmaakaihi. Haitat alkoivat tavallisesti näkyä,kun kumulatiivinen annos oli 1,0 -<2,5g
- Tulehduskipulääkkeet
- Suurin osa astmaa sairastavista voi käyttää tulehduskipulääkkeitä normaalisti. Ne voivat aiheuttaa astmaoireiden lisääntymistä tai jopa hengenvaarallisen kohtauksen noin 5%:lle astmaa sairastavista (tulehduskipulääkeintoleranssi), mutta lapsilla tämä on hyvin harvinaista.
- Epäselektiiviset β-salpaajat, myös silmätipat voivat pahentaa astmaa.
- Kodeiini, morfiini ja pankuroni vapauttavat histamiinia ja aiheuttavat joskus keuhkoputkien ahtautumista.
Astmaa sairastavan motivointi säännölliseen ja ohjeiden mukaiseen hoitoon on ensiarvoisen tärkeää:
- Hoidon tavoite on oireettomuus, keuhkojen normaali toiminta ja pahenemisvaiheiden estäminen, ehkäistä invalidisoitumista, työkyvyttömyyttä ja kuolemia.
- Oireiden vaihtelu eri vuodenaikoina ja vuorokauden aikoina on tyypillistä astmalle
- Oireettomuus ei ole syy lopettaa hoitoa
- Huomioi hoidon eri osa-alueet
Omahoito
- Potilaan oma toiminta on tärkein hoidon onnistumiseen vaikuttava tekijä
- Omahoito
Seurantakäynnit
- Säännöllisesti lääkettä käyttävän tulee käydä vuosittain seurantakäynnillä. Jos astman hallinta on hyvä, voidaan käynnit järjestää paikallisen työnjaon mukaisesti joko hengityshoitajalle tai lääkärille. Lääkärillä tulee käydä kuitenkin 3-5 vuoden välein.
- Jos astma ei ole hallinnassa tai toistuvia pahenemisvaiheita, tulee seurantakäynti varata aikaisemmin
- Potilaan vastuu varata seurantakäynti hoitajalle/lääkärille
- Käy astmaa sairastavan kanssa läpi pahenemisvaiheen hoito
- Pahenemisvaiheen hoito-ohje sivun alaosasta löydät myös pahenemisvaiheen omahoito-ohjeen.
- Pahenemisvaiheen hoitavan ja avaavan lääkkeen käyttö
- Milloin lääkärin vastaanotolle pahenemisvaiheessa?
- Pahenemisvaiheen jälkeinen seurantakäynti?
Astmaa sairastavan tulee käyttää lääkitystä ohjeen mukaisesti. Säännöllisen inhaloitavan kortikosteroidiannoksen rutiininomaista nostoa tilapäisesti kaksin- tai nelinkertaiseksi hengitysinfektion yhteydessä ei suositella, koska se ei vähennä pahenemisvaiheita tai suun kautta otettavan kortikosteroidin tarvetta lievää tai keskivaikeaa astmaa sairastavilla potilailla.
Tablettikortikosteroidikuuri:
Arvioi, tarvitaanko pahenemisvaiheen hoidossa suun kautta otettavaa kortikosteroidikuuria (esim. 40 mg prednisoloni 5-7 vrk):
- Ennen kuurin aloittamista tulisi mitata veren eosinofiilimäärä, jos mahdollista.
- Mikäli kuurista ei selvää hyötyä, uutta kuuria ei suositella jatkoksi.
- Kaikille astmapotilaille ei pidä kirjoittaa rutiininomaisesti suun kautta otettavaa kortikosteroidikuuria. Kirjoita kuuri valmiiksi, jos
- peruslääkitys on optimoitu,
- mahdollisuudet vaikean astman erikoishoitoihin on arvioitu,
- potilas osaa kotona hoitaa kohtalaista pahenemisvaiheitta ja
- potilaalla on usein toistuvia pahenemisvaiheita
- Kirjoita resepti 1-2 vuodelle tarvittavista lääkkeistä, huomioi B-lausunto ja korvattavuus
- Varaa tarvittaessa 3 kk seurantakäyntiaika joko hoitajalle tai lääkärille
- Jos hoitovasteesta ei nähdä merkkejä, tarkista lääkeostot, sitoutuminen hoitoon, lääkkeenottotekniikka, altistuminen ulkoisille pahentaville tekijöille, mahdolliset liitännäissairaudet (esim. allergiat, krooninen nuha, sinuiitti) sekä veren eosinofiilimäärä
Jatkotoimenpiteet
- Ohjaa potilas hoitajan vastaanotolle hoidon ohjaukseen tai käy asiat läpi potilaan kanssa
- Ohjaa potilas varaamaan seurantakäyntiaika B-lausuntoa varten 5/6kk lääkityksen aloittamisesta
- Teetä tarvittaessa PEF-seuranta ja/tai spirometria ennen käyntejä