Omahoito

• Anna mahdollisuuksien mukaan kirjallisia ohjeita omahoidon tueksi, esimerkiksi
  • Astmaopas
  • Lääkekohtainen lääketehtaan ohje
  • Liikuntaopas
  • Opas tupakoinnin lopettamiseen
  • Muita mahdollisia oppaita
  • Ohjeet verkossa: Terveyskylä, hengitys.fi, Hengitysliitto, Allergia-, iho- ja astmaliitto

• Keuhkojen toimintaa ylläpitävä tai parantava liikunta on tärkeää astmaatikolle. Fyysinen harjoittelu parantaa kardiorespiratorista suorituskykyä.
• Fyysisillä harjoitteilla, arkiaktiivisuudella ja hyvällä yleiskunnolla on suotuisa vaikutus astmaatikon elämänlaatuun ja oireiden määrään.
• Monipuolinen liikunta mahdollistaa myös säännöllisen liikunnan ympäri vuoden: lajeja niin sisä- kuin ulkoliikuntaan.
• Varmista, että potilas on motivoitunut liikunnan toteuttamiseen.

Liikunnan aloittaminen tulisi tapahtua nousujohteisesti astmaatikon aloitustaso huomioiden.

• Hengästymiseen johtavan liikunnan lisäksi myös hyötyliikunta ja lihaskunnosta huolehtiminen tulee huomioida. Liikuntasuosituksen mukaan suositellaan:
  • Sydämen sykettä kohottavaa liikuntaa 2h 30min / vko (puhuminen onnistuu), esim. sauvakävely, uinti, jumppa tai
  • 1h 15min rasittavaa liikkumista (puhuminen hankalaa hengästymisen vuoksi), esim. pallopelit, juoksu pyöräily, hiihto.
  • Lihaskunnosta ja liikehallinnasta huolehtiminen (2xvko), esim. kuntosali, raskaat pihatyöt, porraskävely, raskaat pihatyöt
  • Liikuntamäärän voi jakaa useampaan osaan, kaikkea ei tarvitse tehdä kerralla. ,

Rasitusoireet voivat kertoa puutteellisesta astman hallinnasta, vaikka potilas olisi muuten vähäoireinen. Mikäli astman oireita, kuten yskää, hengityksen vinkumista tai hengenahdistusta tulee ilmi rasituksessa, tulisi astman hoitoon kiinnittää huomiota. Liikkumisen mahdollistamiseksi voi olla tarpeen ottaa avaavaa lääkettä ennen urheilusuoritusta.

Liikunta auttaa myös painonhallinnassa.

• Ylipainoiset astmaatikot saattavat kärsiä muita useammin liitännäissairauksista, kuten diabeteksesta.
• Jos potilaan BMI on yli 30, on riski joutua sairaalahoitoon astman takia suurentunut. Painon pudottaminen parantaa usein astman hallintaa.

Tupakointi voi pahentaa astmaoireita ja vaikuttaa käytettyjen lääkkeiden tehoon. Kysy aina potilaan tupakoinnista ja tupakansavulle altistumisesta. Tupakointi ja tupakansavulle altistuminen vaikuttaa merkittävästi astmaatikon terveyteen:

• terveyspalveluiden käyttö lisääntyy
• sairaalahoidon tarve on suurempi astman takia
• keuhkojen toiminta heikkenee
• astman hoitotasapaino heikkenee
• liitännäissairaudet ja tupakoinnista johtuvat sairaudet lisääntyvät
• lääkkeiden tarve kasvaa.

Jos astmaatikko altistuu tupakansavulle tai tupakoi, tulee tupakointiin puuttua. Savuttomuutta tulee tulee tukea käytettävissä olevin keinoin.

• Kysy potilaalta, mitä hän ajattelee tupakoinnista tai tupakansavulle altistumisesta. Älä syyllistä.
• Kirjaa tupakointianamneesi potilastietoihin.
• Arvioi nikotiiniriippuvuus Fagerströmin testillä
• Kerro, miksi lopettaminen on tärkeää.
• Arvioi halukkuus lopettaa ja sovi lopettamisyrityksestä. Kysy, mitä potilas ajattelee lopettamisesta ja millaisia kokemuksia lopettamisesta on.
• Jos mahdollista, varaa tarvittaessa aika lopettamisen tukemiseksi hoitajalle
• Avusta lopettamisyritystä. Kerro, että olet apuna ja tukena – nyt ja tulevaisuudessa. Arvioi lääkehoidon tarve ja keskustele siitä, ohjaa lopettamisryhmään tai sähköiseen tukeen (esim. stumppi.fi ja mobiilisovellukset).

• Vieroituksen aloittavalle tulee järjestää seurantakontaktit 1–2 viikon, 1 kuukauden ja 3 kuukauden päähän vieroituksen alusta. Seurantavälejä muokataan yksilöllisten tarpeiden mukaan. Seurantakontakti voi olla esim. hoitajan puhelu.

Astmalääkkeet sisältävät aineita, joka säännöllisesti käytettynä voi aiheuttaa suun vaurioita. Tästä syystä astmaatikon tulisi saada kirjallinen suunhoito-ohje, joka olisi hyvä käydä läpi potilaan kanssa.

• Hampaat tulisi harjata ennen lääkkeen ottamista
• Suu ja nielu olisi hyvä huuhtoa vedellä hyvin lääkkeenoton jälkeen
• Vettä ei niellä vaan syljetään pois

Astmaa pahentavien tekijöiden tunnistaminen on osa omahoitoa. Pahentavia tekijät ovat yksilöllisiä.

Pahentavia tekijöitä ei aina tarvitse kokonaan välttää. Tälläisiä tekijöitä ovat esimerkiksi allergiaan liittyvät tekijät. Jos allergia on hallinnassa, ei esimerkiksi liikkumista ulkona allergiakaudella tarvitse välttämättä jättää pois. Altistuminen suurelle määrälle pahentavaa tekijää yleensä laukaisee astmaoireet.

Pahentavia tekijöitä voivat olla esimerkiksi

• virusinfektiot
• tupakansavu ja passiivinen tupakointi
• allergeenit
• kylmä ilma
• pölyt, käryt ja hajut

Kosteus- ja home voivat olla astmaa pahentavia tekijöitä, mutta astman puhkeamisen syy-yhteyttä kosteus- ja homevaurioihin ei ole pystytty todentamaan.